lauantai 23. marraskuuta 2013

HERÄTYSSAARNA!

Ennenkuin tiesin oikeastaan mitään vääristä profeetoista, Iisebelin hengestä, tietäjähengestä ja niiden toimintatavoista, julistin tätä sanomaa ylösnousseesta Kristuksesta. Nyt olen yhä vakuuttuneempi siitä, että tässä sanomassa on suuri viisaus, jota en silloin ymmärtänyt niin selkeästi kuin tänäpäivänä. Ymmärsin kyllä mitä julistin, mutta en ymmärtänyt siinä ollutta salaisuutta. Tässä sanomassa on niin suuri voima, että paholaisen voimat vastustavat sitä kaikella voimalla mitä sillä on. Raamattu sanoo, että kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi. (2. kirje Timoteukselle 3:12) Siksi jouduin kohtaamaan tuollaiset voimat ja vallat, koska ne eivät halua Kristuksen ruumiin nousevan etulinjaan taistelemaan voimassa jolle ne eivät pärjää. Monet muutkin ovat joutuneet kohtaamaan ja kärsimään niiden runtelua. Ne tekevät kaikkensa, ettei seurakunta nousisi keskinäisen yhteyden ja rakkauden voimassa.

Mutta kun he näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulunkäymättömiä ja oppimattomia miehiä, he ihmettelivät; ja he tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa. (Apostolien teot 4:13)

Heidät siis tunnistettiin niiksi jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa! Oletko viettänyyt aikaa Jeesuksen kanssa, niin että ohikulkijat näkevät Kristuksen sinussa? Raamattu sanoo, että Kristus sinussa kirkkauden toivo, tämän kirkkauden tulisi loistaa meistä niin, että se näkyy sanomattakin. Voin todeta, että tämä onnistuu parhaiten vilpittömän rukouksen, kuuliaisuuden ja Sanan kautta. Mitä uskonelämämme on jos emme muutu Kristuksen kaltaisuuteen? Jos emme kasva tekemään niitä tekoja joita meidän on käsketty tekemään? Hengellinen aikuisuus on sitä, että aistimme ovat tottuneet erottamaan hyvän pahasta, siis hengelliset aistimme! Meidän hengellisten tulisi kasvaa hengellisyydessä ja pyhyydessä.

Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus. Niinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan; ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa. Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt. Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä- minä heissä, ja sinä minussa-että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut. (Joh.17:17-23)

Tästä Jeesuksen rukouksesta löytyy suuri salaisuus, se että meillä on keskinäinen yhteys saa maailman ymmärtämään ja uskomaan, että Isä on lähettänyt Jeesuksen pelastajaksi ja lunastajaksi. Voimme siis unohtaa kaikki käännytyskikat ja keskittyä hieman itseemme. Kuka muutenkaan haluaisi tulla seurakuntaan joka on täynnä riitoja, kaikilla on tarpeeksi ongelmia ihan omasta takaa. Kun keskitymme keskinäiseen rakkauteen ja pääsemme lähemmäs sitä yhteyttä joka Jeesuksella on Isän kanssa, ihmiset näkevät Kristuksen kirkkauden seurakunnassa ja tulevat sinne pyytämättä. Jeesus myös sanoi, että Hän antoi kirkkautensa meille, että me olisimme yhtä! Ei sen takia, että sinä loistaisit tai sinun seurakuntasi olisi se herätyksen välikappale! Lainaan edesmenneen kunnioitetun evankelista Hilja Aaltosen sanoja; ”Ehkä Jumala ei teidän kirkkojanne kaipaa”. Tämä tietenkin oli rakkauden sävyisyydessä sanottu, eikä tiuskastu. Jumala ei todellakaan kaipaa kirkkojamme, järjestöjämme ja seurakuntiamme, että saa herätyksen aikaiseksi, mutta keskinäisen rakkauden Jumala kaipaa. Niin kauan kuin tapellaan kuka meistä on suurin ja kenenkä kautta herätys tulee ja millä tavalla, en usko, että sitä tulee ainakaan niiden kautta jotka kiistelevät ja kiilailevat.

Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus." (Johannes 13:35)

Meidät myös tunnistetaan opetuslapsiksi kun meillä on keskinäinen rakkaus, en tiedä mitä sitten olemme, jos keskinäistä rakkautta ei ole? Olen tästä kirjoittanut jo aikaisemmin blogissa ”Herran seurakunta nousee” ilmestyskirjan profetioiden kautta, erityisesti Filadelfia seurakunta on merkittävässä roolissa. Se on seurakunta joka voittaa Saatanan synagoogan, tuskin kyseessä on voimien mittelö vaan rakkauden voimallinen vuodatus! Sana Filadelfia tarkoittaa veljesrakkautta, eikö olekin osuvaa!!! Keskitytään siis rakastamaan toisiamme niinkuin Kristus meitä rakasti, että annamme henkemme veljiemme edestä. Sellaisessa ympäristössä ei pahalla ole sijaa, sillä silloin kukaan ei jää yksin raadeltavaksi. Filadelfia seurakunnassa ei ole pahalla sijaa, niinkuin kaikissa muissa lopunajan seurakunnissa. Seurakunta joka nousee tunnetuksi keskinäisestä rakkaudesta voittaa pahan ja voittaa sielut, muut jäävät katsomaan sivusta, kun sato korjataan. Jotkut ovat menneet tässä yli ja ovat lahkoutuneet, heillä on niin suuri keskinäinen yhteys että sinne ei sitten muita mahdukkaan ja muut eivät ole ole mitään, kaverit hylätään erottautumisen nimissä. Suuruus ja ylpeys on iskenyt jostakin syystä. Se, että erottaudumme Herralle ei koskaan saisi erottaa meitä toisista ihmisistä, varsinkaan uskonveljistämme.

Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi. (1.Kor.13:2)

Veljesrakkaus on suurin voima jossa seurakunta voi vaeltaa, mikään hengenlahja ei ole suurempi kuin rakkaus, Jumala on rakkaus, ei Jumalan antamat lahjat kai ole Jumalaa suurempia? Lahjat ovat tärkeitä apuvälineitä evankeliumin eteenpäin viemiseen ja seurakunnan rakennukseksi, mutta minkään muun voiman ympärille seurakuntaa ei voi rakentaa kuin rakkauden.

Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. (1.Joh.1:7-9)


Ota siis aseeksesi päätös rakastaa veljeäsi niinkuin Kristusta, uskoen hänestä parasta antaen elämäsi veljesi edestä, pitäen häntä itseäsi parempana, niinkuin Raamattu sanoo. Tällainen rakkaus voittaa maailman Kristukselle, sen rakkauden tähden he uskovat evankeliumin ja saamme nähdä vanhurskauden kukoistavan maassamme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti