maanantai 12. elokuuta 2013

Isäni, Isäni!




Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!" (Gal 4:6)

Yksi tärkeimpiä asioita ymmärtää uskon elämässämme on, on asemamme Kristuksessa, suhteemme Jumalaan, kun olemme kohdanneet Jeesuksen armon ja hyväksyneet sen kohdallamme. On olennaisen tärkeää myös saada tuo henki, josta Paavali kirjoittaa Galatalaiskirjeessä, tunnistat sen itsessäsi jos vilpittömällä sydämellä huudat Jumalan puoleen Isä-poika/tytär suhteesta ja tiedät ettei mikään voi erottaa sinua Isän rakkaudesta, kuten Roomalaiskirje 8:38-39 asian ilmaisee: Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” Kaikki siis lähtee suhteesta Isään, Hänen tuntemiseensa ja Häneen luottamiseen elämässämme. Siitä, että tiedät, että Hän pitää sinusta huolen ja varjelee sinua, kuten meidän maalliset isämmekin, toki tänä päivänä on paljon isiä, jotka eivät sitä tee ja se vaikeuttaa monen ymmärrystä rakastavasta Isästä varsinkin kun maailmakin tuntuu olevan kovin sekaisin arvoiltaan. Jumala kuitenkin on Rakkaus ja Hän rakastaa sinua, Jumala on se johon meidän tulisi katsoa, ei ihmiset ympärillämme. Siinä on rakkaus-ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. (1. Johanneksen kirje 4:10) Monet eivät tunne Jumalaa rakastavana isänä ja siksi heidän elämänsä on mitä sattuu, se kun ihminen kohtaa elävän Jumalan, muuttaa ihmistä ja siten elämäkin muuttuu. Uusi testamentti puhuu väkevällä tavalla, kuinka Isä on hän jonka haluamme tuntea, Isä on hän joka on luonut maailman jossa elämme.

Jeesus puhui seuraavaa:

Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'? Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen. Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden... Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni. Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva. En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne... Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä. Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa; mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle... Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan... Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut." (Joh.14:10-11, 16-18, 20-21, 23, 26 )

Paavali puhui Pojan Hengestä, joka on lähetetty meidän sydämeemme, se on ilmestys Kristuksesta, josta Jeesus myös tässä puhui, kuinka kolmiyhteinen Jumala kaikkeudessaan tulee meihin asumaan, kuten hän tuli Jeesukseenkin. Isä, Poika ja Pyhä Henki, eli Jumalan Valtakunta, siksi Jeesus kehoitti meitä julistamaan, että ”Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle.” Jos Jumalan valtakunta on sisäisesti meissä niin voimme rohkeasti mennä ja tehdä niitä tekoja joita meidät on kutsuttu tekemään. Luukkaan evankeliumissa Jeesus selitti valtakunta asian näin: Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: "Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä". (Luuk. 17:20-21) 

Jumalan Valtakunta siis sisäisesti sinussa! Se on siis lähempänä, kuin olet osannut kuvitellakkaan ”joille Jumala tahtoi tehdä tiettäväksi, kuinka suuri pakanain keskuudessa on tämän salaisuuden kirkkaus: Kristus teissä, kirkkauden toivo. (Kolossalaiskirje 1:27) 

Vanhan testamentin Profeetat ja Kuninkaat ym. joita Jumalan Henki johdatti, kulkivat myös ilmestyksessä Isästä.

äkkiä ilmestyivät tuliset vaunut ja tuliset hevoset, ja ne erottivat heidät toisistansa, ja Elia nousi tuulispäässä taivaaseen. Kun Elisa sen näki, huusi hän: "Isäni, isäni! Israelin sotavaunut ja ratsumiehet! ...Missä on Herra, Elian Jumala?" Kun hän siis löi veteen, jakaantui se kummallekin puolelle, ja Elisa kävi virran yli." (2.Kun.2:11-12,14)

Mutta kun Elisa sairasti kuolintautiansa, tuli Jooas, Israelin kuningas, hänen tykönsä. Ja kumartuneena hänen kasvojensa yli hän itki ja sanoi: "Isäni, isäni! Israelin sotavaunut ja ratsumiehet!" (2.Kun.13:14)

Jumala on aina ollut maailmalle Isä, Hän on luonut kaiken jonka näemme ja ihminen on Hänestä lähtöisin. Ruumiimme Hän muovasi maasta, mutta Henkensä Hän puhalsi Aatamiin aikoinaan. Syntiinlankeemuksen kautta tullut hengellinen kuolema johti eroon Jumalasta, ja Hengestä uudestisyntyminen on kuolleista heräämistä elävään suhteeseen Jumalan kanssa, aivan kuten paratiisissa tilanne aikoinaan oli.

Ilmestys Isäsuhteesta Jumalan kanssa johtaa meidät tekemään suurempia tekoja kuin osaamme edes kuvitella tai ymmärtää. Näkemään asioita, joille aikaisemmin olimme sokeita. Aivan kuten näissä 2.kuninkaiden kirjan kohdissa, nämä tunnistivat Isän ja samalla näkivät Taivaalliset sotajoukot ja ihmeet ja merkit alkoivat seurata.

Ilmestys Kristuksesta on ilmestys Isästä, sillä he ovat yhtä ja Jeesus myös sanoi että, joka on nähnyt hänet on nähnyt isän. Jeesus myös sanoi, että tulemme tekemään suurempia tekoja kuin Hän. 

Taivaiden valtakunta on kotimme ja Jumala on Isämme. Uskoontuloani edelsi kahden viikon jakso, jolloin Isä joka ilta sanoi minulle Pyhän Henkensä kautta; tule kotiin. Ymmärsin Jumalan kutsuvan minua, sillä aina tuli rippikouluajat mieleen ja pian annoin elämäni Jumalan käsiin ja sain rauhan sisimpääni. Tämä oli aivan sama huuto, kuin Puutarhassa aikoinaan, kun Jumala huusi, Adam, Adam missä olet! Se että olin eksynyt ja tein väärin ei saanut Jumalaa vihaamaan minua. Isän sydän sykkii ja odottaa sinua, Hän etsii sinua ja rakastaa sinua. Jeesus kertoi vertauksen tuhlaajapojasta ja se kertoo parhaiten tässä kohtaa Jumalan sydämen sinua kohtaan.

Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.' Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi. Mutta poika sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan'. Silloin isä sanoi palvelijoilleen: 'Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa; ja noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa, sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.' Ja he rupesivat iloa pitämään. (Luukas 15:18-24)

Jokainen joka on isä, tietää että vaikka sinun poikasi tai tyttäresi tekisi väärin tai eksyisi, se ei saisi ketään vihaamaan lastaan, vaan sydämessä olisi huuto ja toivo kotiinpaluusta vanhurskaiden mielenlaatuun. Se on Jumalan sydämen huuto, että sinä löydät kotiin ja saat rauhan sisimpääsi! Hän odottaa ja etsii sinua, ja kun näkee sinun tulevan, juoksee hän sinua vastaan täynnä rakkautta ja armoa.

perjantai 2. elokuuta 2013

Israelin sotavaunut ja ratsumiehet!




Kun he niin kulkivat ja puhelivat, niin katso, äkkiä ilmestyivät tuliset vaunut ja tuliset hevoset, ja ne erottivat heidät toisistansa, ja Elia nousi tuulispäässä taivaaseen. Kun Elisa sen näki, huusi hän: "Isäni, isäni! Israelin sotavaunut ja ratsumiehet!" (2.Kun.2:11-12)

Mutta kun Elisa sairasti kuolintautiansa, tuli Jooas, Israelin kuningas, hänen tykönsä. Ja kumartuneena hänen kasvojensa yli hän itki ja sanoi: "Isäni, isäni! Israelin sotavaunut ja ratsumiehet!" (2.Kun.13:14)

Herra tarvitsee vain yhden ihmisen, joka on täysin antautunut Hänelle, että Taivaalliset sotajoukot ovat liikenteessä. Joka seuraa Herraa minne ikinä Hän johdattaa. ”Jos joku minua palvelee, seuratkoon hän minua; ja missä minä olen, siellä on myös minun palvelijani oleva. Ja jos joku minua palvelee, niin Isä on kunnioittava häntä.” (Johannes 12:26) Siellä missä Jeesus on, on myös Taivasten valtakunnan Herruus, sillä kaikki vallat ja voimat on alistettu Jeesuksen nimen alle täytetyn ristintyön tähden. Hänelle on annettu KAIKKI valta ja voima. Siellä on myös Israelin sotavaunut ja ratsumiehet, taivaalliset sotajoukot, sillä missä Kuningas on, on myös kuninkaalliset sotajoukot, aivan kuten Daavidilla. On tärkeä tietää tämä asema Kristuksessa, se antaa sinulle rohkeutta ja voimaa taistella uskontaisteluasi vanhurskauden ja pyhyyden puolesta.

Hän (Elisa) sanoi: "Älä pelkää, sillä niitä, jotka ovat meidän kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssansa". Ja Elisa rukoili ja sanoi: "Herra, avaa hänen silmänsä, että hän näkisi". Ja Herra avasi palvelijan silmät, ja hän näki, ja katso: vuori oli täynnä tulisia hevosia ja tulisia vaunuja Elisan ympärillä. Kun viholliset sitten tulivat häntä vastaan, rukoili Elisa Herraa ja sanoi: "Sokaise tämä väki". Silloin hän sokaisi heidät Elisan pyynnön mukaan. (2.Kun.6:16-18)

Herramme Jeesus haluaa, että meidän sydämemme avautuvat uskon kautta näkemään Hänen valtakuntansa todellisuuden, tämän meidän fyysistä maailmaa korkeamman totuuden, Jumalan valtakunnan. Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. (Hepr.11:1) Usko saa meidät ojentautumaan Jumalan Sanan mukaan, niin Raamattuun kirjoitetun, kuin Elävän Jumalan tänä päivänä puhutun.  Usko saa meidät myös puhumaan asioita todeksi, Julistamaan uskossa, aivan kuten Elisan pyyntö Herralta avasi palvelijan silmät näkemään Taivaallisen totuuden heidän tilanteesta. Tämä näkökyky antoi palvelijalle rauhan ja koko tilanteesta murskavoiton. Sama uskonsana taas sokaisi kaikki vihollisen sotajoukot.

Toisen Kuninkaan kirjan seitsemännen luvun alussa Profeetta Elisa profetoi tulevasta hintojen romahduksesta. Elisan uskonsanat saivat Herran sotavaunujen ja -joukkojen liikekannallepanon ja näin lähti liikkeelle muutos hengessä, joka seuraavaan aamuun mennessä tuli näkyviin maailmassa jossa elämme.

Herra oli antanut aramilaisten sotajoukon kuulla sotavaunujen, hevosten ja suuren sotajoukon töminää; ja niin he olivat sanoneet toisilleen: "Katso, Israelin kuningas on palkannut meitä vastaan heettiläisten kuninkaat ja egyptiläisten kuninkaat, että nämä hyökkäisivät meidän kimppuumme". Niin he olivat lähteneet liikkeelle ja paenneet hämärissä ja jättäneet telttansa, hevosensa, aasinsa ja leirinsä, niinkuin se oli; he olivat paenneet pelastaakseen henkensä. (2.Kun.7:6-7)

Tämä viholisjoukkojen pakeneminen oli saanut aikaan sen, että piiritys päättyi ja siten hinnat romahtivat, koska ruokaa oli taas yllin kyllin tarjolla. Mutta kaikki tämä tapahtui vasta kun uskonsana oli puhuttu. Läpi Raamatun näemme sen, että vain uskossa julistamisen tai toimimisen kautta Jumalan valtakunta ilmestyy keskellämme. Siksi meitä kutsutaan uskovaisiksi, koska uskomme asioihin ja toimimme niiden mukaan, se on tekopyhyyttä jos sanoo uskovansa, mutta toimii uskoaan vastaan, näin pettäen itsensä.

Palataan alkuun, Eliaan ja Elisaan. Voitelu siirtyy vasta koettelemusten jälkeen. ”Ja me olemme kaiken tämän todistajat, niin myös Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka häntä tottelevat.” (APT. 5:32) Uskon kautta me pelastumme armosta, ilman omia tekoja, mutta suurempaa tehtävää varten saatu voitelu tulee vain uskonkilvoituksen ja koettelemusten kautta. Aivan kuten Jeesus sai Pyhän Hengen kasteensa jälkeen Jordanilla kyyhkysen muodossa. Tämän jälkeen Henki johdatti hänet erämaahan koeteltavaksi ja koetuksesta selvittyään Jeesus vasta alkoi vaeltamaan täynnä Hengen voimaa ja täyttämään tehtävä jonka Jumala oli hänelle antanut, parantamaan sairaita yms.  ja lopulta sovittamaan ihmiskunta Golgatan ristillä. Jeesus myös teki vain mitä näki tai kuuli Isän tekevän (Joh.5:19-30), siksi on tärkeää että kasvamme hengellisessä näkö- ja kuuloaistissamme kuuliaisuuden ja Jumalan Sanan tuntemisen kautta. Tässä puhun eriasiasta kuin armolahjat, sillä niinkuin sana itsessään jo ilmaisee, että ne ovat armosta yksin ja siihen ei muut asiat vaikuta. Toki, ovatko ne käytössä sinulla, vaikuttaa oletko kuuliainen kun Herra kehottaa. Ne mitä Herra on antanut, ovat sinulla, mutta käytätkö sinä niitä vaikuttaa siihen kuinka sinä kasvat uskossasi. Sillä ilman tekoja usko on voimaton, kuollut sanoo sana. Usko ei pääse aktivoitumaan jos olemme passiivisia kun pitäisi toimia. Ole siis rohkea ja käytä Herran antamia lahjoja, jotta voit kasvaa uskossa ja tuoda esiin Jumalan Valtakunnan siellä missä olet.

Elisa sai todellisen voitelunsa myös vasta koetusten ja vuosien palvelustyön jälkeen, kyllä myös ennen sitä Elisa oli kuullut Jumalan äänen, myös monet muut olivat. Olihan monessa paikkaa tullut vastaan profeetanoppilaita, jotka myös olivat kuulleet ja ilmoittaneet mitä tuleva oli. Jumalan valtakunnassa vaeltaminen on monitahoista, siihen vaikuttaa Jumalan kutsu ja valinta, oma antautuminen ja kuuliaisuus. Myös monet muut seikat ja varmasti kaikkein eniten Kristuksen armo ja rakkaus ihmistä kohtaan. Ilman armoa, emme pääse edes lähtöviivalle, mutta kun alamme uskonvaelluksemme kilpaillaan kuin se joka voittaa, kuten Paavali asian ilmaisi.

Oletko sinä mies tai nainen, joka menee kaupunkiin ja se menee sekaisin, sillä riivatut huutavat, noidat tekevät parannusta, rammat kävelevät ja sairaat paranevat. Filippus oli sellainen mies ja Samarian kaupunki meni sekaisin. Sinut on kutsuttu julistamaan Kristusta maan ääriin saakka, vaeltamaan täynnä Hengen voimaa. Älä siis luovu toivosta vaan ojentaudu sen mukaan mikä vielä ei näy. Älä anna kenenkään viedä pois sinun toivoasi tai kutsuasi lannistamalla sinut. Ole vain luja ja rohkea ja Israelin sotavaunut ja ratsumiehet taistelevat rinnallasi.

Kaikissa näissä 2.Kuninkaan kirjan kohdissa, joita mainitsin puhutaan näistä joukoista ja jokaisessa ne ovat hengellisiä, Taivaallisia sotajoukkoja. Jeesus sanoi, oikeastaan kysyi, että löytääkö hän uskoa, kun hän palaa. Löytyykö tänä päivänä ihmistä joka uskoo ja luottaa enemmän Jumalaan kuin ihmisiin.. Löytyykö ihmistä joka Profeetta Elisan tavoin ei pelkää ihmistä, vaan näkee Jumalan valtakunnan sotavaunut ja ratsumiehet. Ihmistä joka näkee Jumalan joukkojen ylivoiman ja siksi vaeltaa rohkeasti ja pelottomasti kutsussaan. 

Kutsun nyt sinussa esiin tämän rohkeuden ja luottamuksen Jumalan voimaan ja Sanaan, nouskoon uskonhenki sinussa tämä sanan kautta. Parantukoon ja auetkoon sinun hengellinen näkökykysi ja kuulosi uudelle alueelle, että voit kasvaa uskossasi ja voimallisesti todistaa Kristuksesta ja saarnata Kristusta kaikille kansoille ja joukoille joita kohtaat. Ole vain luja ja rohkea, älä pelkää, Herra on sinun kanssasi, Hän ei jätä eikä hylkää. Hän on valtaistuimella nyt ja ikuisesti, Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä.