torstai 6. joulukuuta 2012

Sana Suomelle





Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa!

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
sa että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sa sorron alle,
on aamus alkanut, synnyinmaa!



Kuuntelin aamulla Itsenäisyyspäivämme kunniaksi Finlandia-hymniä ja mieleeni nousi voimallisesti Raamatusta Jesajan kirjasta luku 60.

Nouse, ole kirkas, sillä sinun valkeutesi tulee, ja Herran kunnia koittaa sinun ylitsesi. Sillä katso, pimeys peittää maan ja synkeys kansat, mutta sinun ylitsesi koittaa Herra, ja sinun ylläsi näkyy hänen kunniansa. (Jesaja 60:1-2)

Sanojen yhdenmukaisuus on huomattava ja uskon, että maamme elää aamun aikaa, tähän sopii myös Missiomaailman uuden vuoden juhlan nimi "Kirkkauden aika". Olemme eläneet jo useamman vuoden synkeyden aikaa. Suomen talous on mennyt enemmän ja enemmän kuralle ja luottovastuut lisääntyneet, Suomen nuoriso voi pahoin ja keski-ikäisetkin ovat eksyneet arvoista jonka perustalle maamme on perustettu. Kirkkossa ei enää julisteta vapautusta synnin orjuudesta vaan se on maallistunut, monet seurakunnat julistavat vain korvasyyhyyn. Aivan kuten Israelin kansa eksyi Herrastaan, niin on käynyt myös meidän kansallemme. Jäännös Herralla kuitenkin on, jonka on tullut aika nousta ja huutaa:

Sillä päivä on tuleva, jolloin vartijat huutavat Efraimin vuorella: 'Nouskaa, lähtekäämme Siioniin Herran, meidän Jumalamme, tykö'. Sillä näin sanoo Herra: Riemuitkaa iloiten Jaakobista, kohottakaa riemuhuuto hänelle, joka on kansojen pää; kuuluttakaa, kiittäkää ja sanokaa: 'Auta, Herra, kansaasi, Israelin jäännöstä'. Katso, minä tuon heidät pohjoisesta maasta, kokoan heidät maan perimmäisiltä ääriltä. Heissä on sokeita ja rampoja ynnä raskaita ja synnyttäväisiä: suurena joukkona he palajavat tänne. Itkien he tulevat, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä vien heidät vesipuroille, tasaista tietä, jolla he eivät kompastu. Sillä minä olen Israelin isä, ja Efraim on minun esikoiseni. (Jeremia 31:6-9)

On aika purkaa leiri, tehdä parannus, ja lähteä liikkeelle, huutaa hyvästit sorrolle ja orjuudelle, lähteä Herramme ja Jumalamme tykö. On aika huutaa; Herra auta kansaasi, käännä kohtalomme, sillä jälleen olemme maana ja kansana inhimillisen mahdottomuuden edessä, jota ei ihmisviisaudella ja ymmärryksellä voiteta. Herra tule ja pelasta kansasi, sillä sinä yksin olet voittanut kuoleman ja kaikki pimeyden vallat, vain sinä yksin voit pelastaa meidät.

Suomi, julistan sinulle Finlandia hymnin ja Jesajan sanoin, nouse, nosta pääsi, sillä sinun aamusi on alkanut, pimeys on jo karkoitettu pois, Jumalan taivas soittaa jo voittolaulua ja sinun päiväsi tulee. Valmistaudu Herrasi tuloon, kirkkauden aikaan ja Hänen kunniansa tulee sinun yllesi, valmistaudu Suomi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti